Upeissa lastenkirjoissa puhutaan rohkeasti kuolemasta ja ikävästäa

21.01.2020

Sanna Pelliccioni sai ajatuksen kuolemaa monikulttuurisesti käsittelevästä lastenkirjasta tehdessään omaa henkilökohtaista hiljentymistyötään. Palkittu kuvittaja sanoo kantaneensa lähes tietämättään mukanaan kuolemanpelkoa.

Kun oma lapseni kysyi kolmevuotiaana, laitetaanko heidät kuollessaan samaan kuoppaan kuin isovanhemmat nonno ja nonna, aloin itkeä. Oli aika käsitellä asiaa.

Syntyi ensisysäys juuri ilmestyneelle, surumielisyydessään riemukkaalle kuvakirjalle Muistan sinua rakkaudella. Pelliccionin lumoava kuvitus yhdistyy upealla tavalla lastenkirjailija Maami Snellmanin ja äidinkielen opettaja Kiti Szalain kanssa laadittuun herkkään tekstiin, jossa keskitytään kuoleman kohtaamiseen. Tärkeintä oli luoda lapselle turvallinen kehys elämän vaikeimpien asioiden pohtimiseen.

Meidän tekijöiden mielestä kuolemasta puhutaan liian vähän. Toivomme, että kirja antaa mahdollisuuden ja tilaa keskustella kuolemasta lapsen kanssa. Ja ehkäpä juurruttaa joihinkin perheisiin myös uusia tapoja maailman toiselta puolen”, kertoo Pelliccioni.

Liikuttavassa tarinassa toisiaan tervehtivät suomalainen surutyö ja meksikolaisen Día de muertosin värikäs perinne. Kolmikko matkusti Meksikoon tekemään taustahaastatteluja oppiakseen lisää kuolleiden päivän juhlinnasta. Kirjan lopusta löytyykin tietoa ja reseptejä liittyen värikkääseen meksikolaiseen juhlapäivään.

Kuvakirja on minusta mitä mahtavin tapa esitellä hienoja perinteitä ympäri maailmaa”, Pelliccioni toteaa.
 
Kaipausta ja kulttuurisia kohtaamisia on luvassa myös palkitun, lähes 30 teosta julkaisseen Katri Tapolan uudessa kirjassa Siinä sinä olet. 7.2. ilmestyvä, upea kaksikielinen teos sai inspiraationsa suoraan elävästä elämästä.

Teksti syntyi kohdattuani ja kuunneltuani ihmisiä, jotka kaipasivat perheenjäseniään. Kaipuu on kaksisuuntaista, ja sitä on paljon. Eläydyin etenkin erääseen pieneen tyttöön. Tahdoin jotenkin helpottaa hänen oloaan ja mietin sitä paljon. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta kaipauksessa niin kuin muissakin tunteissa.

Kirjan huikeasta, värikylläisestä kuvituksesta vastaa kuvataiteilija Muhaned Durubi ja sen arabiankielisen käännöksen on tehnyt Aya Chalabee.

Kirjan kuvittamisessa minua ajoivat eteenpäin teemat, jotka koskettavan ihmisenä, joka on vastikään tullut Suomeen poliittisena pakolaisena eikä ole nähnyt perhettään pitkään aikaan. Niinpä ammensin kuvitusprosessissa paljon omista tunteistani – ikävästäni perhettäni ja isääni kohtaan”, Durubi sanoo.

Katri Tapola pitää lastenkirjallisuutta oivallisena välineenä paitsi ihmisen sisäisen maailman kuvaamiseen, myös kulttuurien välisen dialogin edistämiseen.

Lastenkirja elää ajassa samalla kun se avaa ihmisen sisäisen maailman tunteineen ja unelmineen. Moniäänisyys on tässä ajassa se, mitä tarvitaan. Ja lasten kuvakirja on taidemuoto, joka sopii kaikenikäisille lukijoille.

Kolmikko sanoo, että kirja tulee olemaan toivottua lukemistoa sekä kirjastoihin että koulumaailmaan, niin suomea kuin arabiaakin puhuville lapsille. Kääntäjä Aya Chalabee muistuttaa, että kirjan teema on ajankohtainen varsin monille lapsille.

Emme saa kieltää sitä, että lapsilla on omat tunteensa, pelot ja toiveet. Tämä kirja keskittyy hienolla tavalla siihen, kuinka lapset kommunikoivat tunteineen todellisuutensa kanssa, kun he kaipaavat jotakuta elämänsä merkittävää ihmistä.

Mari Mörön ja Mirkka Eskosen Tuhannenkymmentä perhosta tarjoaa lapsilukijoille ihania loruja ja myös runontaimia Mörön aiemmin ilmestyneistä lorukokoelmista. Villit sanakieputtimet ja öiset tuumailut hyrräävät sulassa sovussa tässä odotetussa, 30.1. ilmestyvässä kirjassa.
Mörölle tärkeintä lapsille kirjoittaessa on se, että tekstit ovat ajattomia ja hyväntuulisia. Mirkka Eskosen luomat lorueläimet ja muu kuvitus myötäilevät tätä lähtökohtaa hienosti.

Kirja sai alkunsa kolme vuotta sitten, jolloin suunnitelmissa oli puutarha-aiheisen lasten runokirjan uudelleen kuvittaminen, maustettuna muutamalla uudella runolla.

Ajan saatossa projekti paisui: mukaan hyppäsi runoja useammasta kirjasta ja liuta uusia. Kolme vuotta on mukava aika kypsytellä kirjaa. Aloitin ensi hartaalla kukkien kuvittamisella ja sain siitä liukua eläinten ja unien runsaaseen maailmaan. Marin runokuvasto on huiman rikas ja hauska. Siinä oli kuvittajalle aiheita ja tunnelmia riittämiin. Samoja riemukkaita runomaisemia tavoittelin kuvituksissani. Vaikeinta runokokoelman kuvittamisessa oli säilyttää yhtenäinen tyyli läpi monipuolisen kimaran”, kertoo kuvittaja Mirkka Eskonen kolmannesta kirjankuvitustyöstään.

Lisätiedot: Tiedotuspäällikkö Hannele Jyrkkä, puh. 050 3222 387, hannele.jyrkka@teos.fi

Uutuuksia